18. maaliskuuta 2013

Asioita minusta

Oon muutaman kerran saanut kommentiboxiin kummasteluja siitä, kuinka vähän syön. Vähällä voi tarkottaa yhteenlaskettujen kaloreiden määrää tai ruokamääriä/-aikoja. Aattelin siksi, että vois olla tarpeellista valottaa hieman näitä mun ruokatottumuksia ja -historiaa.
 
Mä olin lapsena hieman pullero ja painoin ikääni nähden liikaa. Ala-asteen ja yläasteen vaihteessa (12-13 v.) murrosikä kolkutteli ja pituutta alkoi tulla, mutta paino junnasi paikallaan. Tämä tarkoitti sitä, että painoin 13-vuotiaana 43 kg ja pituutta löytyi 158 cm. Ja aivan yhtäkkiä ylipainokeskustelut terveydenhoitajalla muuttui alipainokeskusteluiksi.


Mulla itellä ei oo koskaan nuorempana ollut mitään ongelmia kroppani suhteen ja koko teini-ikä meni kohtuu kivuttomasti, ilman sen suurempia kriisejä. Mulla ei ole ollut missään vaiheessa syömishäiriöitä, eikä mua ole koskaan kiusattu. Yläasteen aikana paino nousi normaaliin, kun pituuskasvu tasoittui ja pysähtyi 162 cm kieppeille.

Ammattiopistossa oon ollut hoikimmillani koskaan ja painoin 45 kg tämän pituisena. Se johtui vain ja ainoastaan äärimmäisen stressaavasta elämäntilanteesta, jolloin yhdistin koulunkäynnin, seurustelun ja yötyön. Mun työ oli todella fyysistä, ja juoksin rappusia ylös ja alas 3 h joka yö ja jaoin postia. Kulutin siis silloin, kun muut nukkuivat ja monesti menin töistä suihkun kautta kouluun. Mun terveys alkoi kärsiä ja onneksi osasin lopettaa turhan rankan työn ja keskittyä koulunkäyntiin ja parisuhteeseen. Se oli elämäni paras päätös, sillä neljä kuukautta myöhemmin sain täydellisen työn, joka oli helppo yhdistää koulunkäyntiin.

Kuvat: weheartit
 
Töiden loputtua syömistavat oli huonolla mallilla ja söin vain rasvaisia ja sokeripitoisia ruokia ja juomia, vaikken määrällisesti niitäkään paljoa. Koska en liikkunut enkä harrastanut mitään, eikä kulutusta ei ollut käytännössä ollenkaan, paino nousi kahden seuraavan vuoden aikana 25 kg ja siihen tilanteeseen havahduin viime tammikuussa. Sillä tiellä nyt ollaan. En syö siis vähemmän, mutta olen korvannut lihapiirakat, karkin ja sokerijuomat muilla, terveellisemmillä valinnoilla. Siitähän elämäntapojen muuttamisessa on kyse. Tällä hetkellä lihasmassan kohottaminen ei ole ensimmäisellä sijalla, vaan haluan keskittyä tähän laihduttamiseen ja omien valintojen parantamiseen.

4 kommenttia:

  1. kiva postaus koska tästä paistaa läpi millane oot ja kirjotat niin aidosti itestäs! =)

    VastaaPoista
  2. Niin, kaipa se syömisen määrä riippuu siitä et paljonko kuluttaa.

    VastaaPoista

Kiitos, kun piristit päivääni!